kuvia ja tunnelmia

Blogi

Blogiini tallentuu kokemuksia, tunnelmia ja taustoja kuvauskeikoistani satunnaisilla varuste/tekniikkajorinoilla maustettuna.

Jämillä taas!

Lauantaina oli aika perinteisten Jämin kevätkisojen/ajojen ja valjakkourheilustahan on siis kyse - ihmisistä ja koirista. Ennusteet lupasivat aurinkoista säätä ja kerrankin kohdilleen osui. Olosuhteet sekä ajolle että kuvaamiselle olivat hienot.

Vaikka rata ja seutu muutenkin on erittäin tuttu kävin silti pari päivää aiemmin vähän funtsimassa kuvauspaikkoja tai oikeastaan kuvauskulmia koska plan a kuvauspaikka oli kyllä tiedossa. Hommat oli jotakuinkin tuumittu, mutta katselin vähän vaihtoehtoisia paikkojakin.

Aamulla olin hyvissäajoin ennen yhdeksää jo kisapaikalla ja siitä hiljalleen raahustin radanvarteen. Ja "voihan vatula" kävi kielenpäällä kun huomasin että suunnittelemaani paikkaan oli ilmestynyt iso pakettiauto. Järjestäjien videokuvausta ja väliaikoja kaiketi siitä duunailtiin. Vaan moinen kolossi ei sulaudu maisemaan mitenkään ja kun kauniita kuvia haetaan oli tuo S-mutkan eka kurvi paikkana tuhoontuomittu. Ei auttanut muu kuin marssia eteenpäin ja radan perältä löytyi paikka jossa olen kuvannut aiemminkin ja jota katsastin myös vaihtoehdoksi tähän kisaan.

Eipä tarvinnut tässä mutkassa sitten kisaa minun kuvata tai tätä mutkaa tuolta vasemmalta

Eipä tarvinnut tässä mutkassa sitten kisaa minun kuvata tai tätä mutkaa tuolta vasemmalta

Olin aikalailla hyvissä ajoissa, ainakin puoli tuntia ennen ekaa starttia jo virittelemässä etäkameraa asemiin. Siinä mahdottoman kirkkaassa auringon paisteessa koetin suuntailla kameraa ja tarkentaa sopivaan kohtaan uraa (=about mistä valjakot ajaisivat todennäköisimmin). Sinällään kun säätää pienen aukon f10 niin tarkennuksen ei tarvitse olla ihan täysin kohdillaan ja syvyysterävyyttä tarvitaan kuvaan muutenkin. Jotenkin auringon häikäisemältä ruudulta en sitten kuitenkaan hyvin nähnyt mihin tarkensin ja säädin siis tarkennuksen aivan liian lähelle. Tarkin elementti kuvissa tulisi olemaan etualalla näkyvä havu. eli 80-90% etäkameran kuvista ei ollut riittävän hyviä. Pieni osa joissa valjakot ajoivat todella läheltä kameraa ovat jota kuinkin säädyllisiä vaikka eivät nyt spot-on tarkkoja olekaan koiriin.

Tarkka etualan havuun - toki näin pieneksi (1080px leveä) webbi käyttöön muutettuna ei juurikaan huomaa että etummaiset koirat eivät ole tarkkoja - alkuperäisessä (7360px leveä) sen kyllä kriittinen silmä huomaa. Tämä kuuluu niin ~10% jotka about ok - muista tuli susia vaikka koiria kuvattiin. Vähän nipo nipo, mutta muuten ei kehity.

Tarkka etualan havuun - toki näin pieneksi (1080px leveä) webbi käyttöön muutettuna ei juurikaan huomaa että etummaiset koirat eivät ole tarkkoja - alkuperäisessä (7360px leveä) sen kyllä kriittinen silmä huomaa. Tämä kuuluu niin ~10% jotka about ok - muista tuli susia vaikka koiria kuvattiin. Vähän nipo nipo, mutta muuten ei kehity.

Vaan säädöstä itse kuvaukseen ja takalisto sammalikkoon ja kuvaamaan, ja samantien ylös, ja hakemaan alustaa repusta. Kuivien ja rahisevien sammalten alla oli kosteutta runsaasti ja persuus kastui samantien.

Kuvauspaikka oli varsin hyvä, aurinko kerrankin paistoi ja se paistoin selkäni takaa joten kohteet olivat hyvin valaistut. Pian sieltä alkoikin valjakkoa paahtamaan ohitse. Hyvin pian epäilyni pölystä vahvistuivat. Etenkin isommat valjakot jättivät jälkeensä harmaan-rusken pilven. Aamulla oli nauttittu yksi tabletti allergialääkettä, just in case, liekö siitä apua tähän pölyyn.

Lähtölistasta vähän seurailin olisiko tulossa jotakuinkin valkoisia koiria vaiko tummia. Valotuksen hienosäätöä aina hieman tehtävä sen mukaan minkä väristä koiraa on tulossa. Kirkkaassa aurinkoisessa säässä on helppo polttaa vaalean koiran yksityiskohdat täysin valkoisiksi ja toisaalta tummia koiria varten pitää säätää toiseen suuntaan jotta erottuu muutakin kuin mustaa. Kuvaan toki RAW-formaatissa ja kuvan dynamiikka riittää kyllä säätämään tätä jälkikäsittelyssä, mutta etenkin vaaleiden koirien kohdalla olen huomannut että kannattaa olla tarkkana.

Toinen hienoinen haaste joihinkin kuviin on että joillakin ajajilla oli kypärässä lippa jo varjosti kasvot etenkin jos pää oli yhtään alaspainettuna.

Ja sitten tulee valjakko jossa on sekä tumma että vaalea koira... jälkikäsittelyssä RAW kuvasta irtoaa kyllä yksityiskohdat tummankin koiran turkkiin kunhan vaan valotus on jotakuinkin kohdillaan jo kamerasssa.

Ja sitten tulee valjakko jossa on sekä tumma että vaalea koira... jälkikäsittelyssä RAW kuvasta irtoaa kyllä yksityiskohdat tummankin koiran turkkiin kunhan vaan valotus on jotakuinkin kohdillaan jo kamerasssa.

Usein näissä kisoissa on varsin kiivas tahti. Lähdöt minuutin välein ja luokkien välillä ei ole useinkaan kuin max 5-10 min tauko. Tämä tarkoittaa sitä että koko kisan aikana ei ole aikaa ruokailuun, etenkin kun ne muutaman hieman pidemmät tauot kuluvat uuteen kuvauspaikkaan siirtymiseen. Kerää ja pakkaa kamat (pari kameraa yms.), siirry kilometri ja asetu uuteen paikkaan ja valmistaudu kuvaamaan. 15 minuuttia on hyvin lyhyt aika ja juoksuksi menee melkein joka kerta. Ja siitä syömisestä, joskus leipää ja mehua siinä puoli hätäisesti kuvaamisen ohessa. Näissä kisoissa suklaalevy ja mehua. Ruokaympyrät unohtuu näissä.

Pari kertaa meinasi tulla kuvan kanssa kiire kun ainakin juoksussa oli lähtöjärjestys jotenkin eri kuin mitä lähtölista kertoi ja oletin että näitä paria miestä ei tulekaan. Niinpä keräilin jo kamojani kun nämä sieltä kiitävät. Onneksi nyt oli joku linssi sentään kiinni kamerassa. Toisinaan myös selvästi hitaammin tulevat aiheuttavat saman kiireen. Nykyään pyrin siirtyessänikin pitämään kameran valmiina ja vähän zoomailen josko joku vielä tulee. Näistä kuvista harvoin silti tulee ikimuistoisia.

Pyöräilyssä kokeilin myös ns. panning-tekniikka (engl. panning - mitä lie oikeasti Suomen kielellä). Toisin sanoen tilanteeseen nähden varsin pitkä valotusaika ja sitten tarkasti seurataan sivuttain liikkuvaa kohdetta niin että kohde pysyy etsimessä paikallaan. Tämä aiheuttaa sen että kohde pitäisi olla jotakuinkin tarkka mutta taustaan tulee vauhdin tunnelmaa.

Panning-tekniikalla otettu kuva ilmentää lajin vauhtia

Panning-tekniikalla otettu kuva ilmentää lajin vauhtia

Vauhtilajeissa tämä on mainio tekniikka tuoda esiin lajin vauhti. Sinällään tässäkin lajissa se toimii vauhdin puolesta hyvin useimmissa luokissa paitsi juoksut. Kickbike-luokissa ongelma on että kuskin pää (ja kroppa) heiluu ylös ja alas joten siinä tätä ei voi juurikaan käyttää. Toinen haaste on että valjakot ovat varsin pitkiä, jopa pyörä ja koira kombot. Tällöin pitää siirtyä vähän turhan kauaksi kohteesta ja kameran sivuttaisliike jää varsin hitaaksi ja tausta ei mene ihan niin pehmeäksi kuin haluaisin. Esimerkiksi hiihdon laskuissa tämä tekniikka on mainio. Jämin Suomen Cup hiihdon gallerian eka kuva tästä esimerkki.

Tällaista menoa ja säätöä tällä kertaa. Näihin kuviin ja tunnelmiin palannen Jämillä syksyllä. Sitä ennen ainakin jokunen kuvaussessio juoksua, (maasto)pyöräilyä ja hevostelua. Kenties jotakin muutakin...