kuvia ja tunnelmia

Blogi

Blogiini tallentuu kokemuksia, tunnelmia ja taustoja kuvauskeikoistani satunnaisilla varuste/tekniikkajorinoilla maustettuna.

Jämin Talvikisa 2018, eli parin kuukauden urheilukuvaustauko on ohi!

Koska mä pääasiassa kuvaan ulkona tapahtuvaa urheilua on monesti loppuvuodesta ja talvesta riippuen myös alkuvuodesta hieman sellaista taukoa. Ihan hirveästi ei marras-joulu-tammikuussa tapahdu, varsinkaan eteläisessä Suomessa. Tänä vuonna meillä on onneksi oikea talvi, eli lunta on ollut jo pitkään, latuverkostot kunnossa ja pakkastakin riittää. Toki toisinaan sinne väliin ruiskitaan parin päivän ajan vettä, mutta onneksi mitään karmeampaa talven katoamista ei ole tässä tullut.

Näin ollen helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna oli Jämillä loistavat olosuhteet talviseen kisailuun. Jämillä nimittäin järjestettiin useiden vuosien jälkeen talvella koiravaljakkokilpailu. Järjestävä seura L-SVU oli saanut sovittua käyttöön Jämin Kunto 5/10 hiihtourat jotka oli ajettu latu-urattomiksi ja erinomaiseen kuntoon.

 Aurinko pilkistää Soininharjun takaa, parkkipaikalla vielä runsaasti tilaa.

Aurinko pilkistää Soininharjun takaa, parkkipaikalla vielä runsaasti tilaa.

 Soininharjun rinteeltä näkyy kauas. Huipulla on torni josta näkyy vielä kauemmas.

Soininharjun rinteeltä näkyy kauas. Huipulla on torni josta näkyy vielä kauemmas.

Aamulla pakkasta oli runsaasti, paikoin mittari näytti jopa -20C. Saattoipa osalle kilpailijoista tuntua hieman rapealta, mutta huskyt varmaan tykkäsi. Minä ainakin tykkäsin. Minua ei vielä -20C pysäytä, kuvaushommat hoidetaan. Varusteet, vaatteet ja asenne kunnossa niin ei tuo ole suurikaan ongelma. Ellei nyt sitten asiaa itselleen tee hankalaksi - niinkuin minä tein.

Tarjolla olisi ollut kelkkakyytiäkin takamaastoihin, mutta mieluiten taitan matkan aina jalan. Ehdin siinä samalla sitten tarkastella rauhassa kuvauspaikkoja ja kuvakulmia. Nytkin olin kohtuu hyvissä ajoin matkassa Kunto10 lenkin takaosiin vaikka ehkä hieman turhan kauan pällistelin ja höpöttelin maali/lähtö-alueella. Vähän turhan reipasta vauhtia askelsin ja pikkaisen pukkasi hikeä, mutta ei mitään katastrofia - vielä. Matkan varrella tallensin kännykkään koordinaatteja paluumatkan hyvistä kuvauspaikoista. Kun saavuin ensimmäiselle kuvauspaikalle ja sain repun selästäni ja muutamat valmistelut tehtyä ei kännykkä ollutkaan povitaskussa. Muutama hätäinen taputus muihin taskuihin. Ei mitään. Muutama hätäinen kirosana ja tavaroiden kääntelyä, ei kännykkää.

Onneksi kameroiden kellot oli jotakuinkin ajassa joten ihan pihalla kellonajasta en ollut. Myöskin kaukaa viisaana olin kirjoittanut luokkien aikataulut ja osallistujien numerot paperikartaan, eli täysin arvauksen varassa en olisi vaikka kännykkä hukassa olisikin. Ekaan lähtijään oli vielä aikaa joten ehdin siinä ryntäillä itseni hikeen pitkin uraa kännykkää etsien. Sama hikijumppa toistui ekan luokan jälkeen kauemmas takaisin päin. Lopputuloksena nolla kännykkää, kerrasto hiessä ja untuvatakkikin aika kostea. Lämpötila edelleen ainakin -15C. Että sellaista hölmöilyä. Muutaman tovin oli kyllä aika viileä olo, onneksi untuvatakkini on niin tuhti että pieni kosteus ei siitä jääkaappia tehnyt ja loppujen lopuksi pystyin kyllä kuvaamaan. Se siitä, täytyy kevään mittaan käydä kännykkä etsimässä.

 Hätäisesti koetan etäkameraa asemoida ja tarkentaa. Untuvatakki on jo juostu kosteaksi. 7 minuuttia starttiin ja aurinko on alhaalla puiden takana. Hetki myöhemmin puiden lumiset oksat varjostivat vielä hitusen enemmän.

Hätäisesti koetan etäkameraa asemoida ja tarkentaa. Untuvatakki on jo juostu kosteaksi. 7 minuuttia starttiin ja aurinko on alhaalla puiden takana. Hetki myöhemmin puiden lumiset oksat varjostivat vielä hitusen enemmän.

 Näin siinä käy kun etäkamera on asemoitu hätäisesti. Pitkä 8-valjakko ei mahdu kokonaan kuvaan. Vauhtia on ja yhdellä jalaksella mennään.

Näin siinä käy kun etäkamera on asemoitu hätäisesti. Pitkä 8-valjakko ei mahdu kokonaan kuvaan. Vauhtia on ja yhdellä jalaksella mennään.

 8-valjakoiden toiselle kierrokselle nopeasti asemoin kameraa toiselle puolelle uraa ja jälki oli parempaa

8-valjakoiden toiselle kierrokselle nopeasti asemoin kameraa toiselle puolelle uraa ja jälki oli parempaa

Parissa ekassa luokassa hieman siis keskittyminen oli hukassa ja en toistakameraa ehtinyt kunnolla/ollenkaan asemoida kuvaamaan joten aikalailla oltiin pidempien putkien varassa. Ekassa luokassa kuvasin vanhalla työjuhdalla eli 70-200mm f2.8 objektiivilla, mutta seuraavaan 6-valjakko luokkaan raahustiin Niiniharjun laavun tykö jossa oli pitkää suoraa tarjolla ja kaivoin repustani 400mm f2.8 objektiivin. Tuore hankintani ja varsinainen tykinpiippu. Painoa 4.6kg ja muutenkin voluumia aika runsaasti. Siihen kun istuttaa ison kamerarungon akkukahvalla niin kokonaisuus on siinä 6kg korvilla. Monopodi oli jotakuinkin pakollinen. Pitkät ja valovoimaiset putket on urheilukuvauksessa erinomaisia, vaikkakin tässä lajissa ei laajimmalla aukolla voi kuvata koska syvyysterävyyttä tarvitaan aika runsaasti koska valjakot ovat pitkiä. Silti, makea peli. Tarvii tästä kirjoitella lisää joskus tuonnenpana.

 Se on aina kiva kun kilpailijat joutaa heilutteleen ja huikkaileen. Kiitos tästä Marjo.

Se on aina kiva kun kilpailijat joutaa heilutteleen ja huikkaileen. Kiitos tästä Marjo.

 Nämä sankarit piti rataa kunnossa ja opasteita paikoillaan.

Nämä sankarit piti rataa kunnossa ja opasteita paikoillaan.

Kuvausolosuhteet oli hyvät koko päivän. Kirkas taivas tarjosi valoa, vaikkain sanottava että ei klo 10 aikoihin uran varrella valoa ollenkaan liikaa ollut.  Aurinko oli vielä matalalla ja runsaan puuston takana. Toki runsaan lumen ansiosta valoa oli paljon enemmän kuin lokakuun SM kisojen ensimmäisenä päivänä sumussa ja sateessa. Lasten luokat kuvasin siinä lentokentän sivussa maalisuoralla ja siellä valoa oli aivan riittämiin. Vähempikin riittäisi.

Tuttuja tuli taas nähtyä ja ratamiehistön kanssakin muutama sana vaihdettua.

 Michela ei mennyt ohi huomaamatta. Pientä showta uralla.

Michela ei mennyt ohi huomaamatta. Pientä showta uralla.

Plussat: toinen kisa lumella tätä lajia kuvaamassa, hieno olosuhteet, ihan ok kuvia

Miinukset: kännykkä hangessa, tuon sohlauksen aiheuttama säätö joka sotki kuvausta