Tampereen YÖ-Rogaining kuvia "Tapahtumien laajat kuvagalleriat" -sivun kautta.

Tämä sivusto käyttää evästeitä hyvän käyttäjäkokemuksen takaamiseksi. Jatkamalla sivustolla hyväksyt evästeiden tallentamisen laitteellesi. Lisätietoa.

Selvä!!!

Nov 13, 2019
Valokuvaaminen kylmässä ja märässä kelissä: osa 1 - Valokuvauskalusto

Tänä syksynä ei ole ollut tuuria sään kanssa vaan kaikki kolme ulkoilmatapahtumaan jotka olen kuvannut ovat olleet harmaita, koleita, märkiä ja jopa ajoittain hyvin sateisia. Ei sillä etteikö valokuvaaminen onnistuisi kelissä kun kelissä mutta kyllähän nämä kelit kuvien laatuun vaikuttavat. Lisäksi kylmät, sateiset ja kosteat olosuhteen tekevät valokuvaamisesta hieman hankalampaa. Tosin liki samanlaiset kelit voivat olla vaikkapa kesäkuun alussa joten ei nämä olosuhteet mitenkään syksyyn rajoitu.

Tässä kaksiosaisessa postauksessa käsittelen tuota jälkimmäistä, eli kuinka itse näissä olosuhteissa kuvaan ja kuinka taistelen olosuhteita vastaan.

Tämän voi jakaa kahteen osa-alueeseen 1) valokuvauskalusto 2) valokuvaaja ja valokuvaajan varusteet. Tässä ensimmäisessä postauksessa käsittelen kalustoa. Seuraavassa tarinoin sitten siitä miten itse varustaudun jopa puolen vuorokauden mittaiseen kuvaussessioon ulkoilmassa.


Kamera ja objektiivi

Itselläni etenkin toinen kamera toisinaan huurtuu myös kameran etsimestä kun takana on tuntikausia märissä olosuhteissa ja mahdollisesti lämpötilan vaihteluita (=välillä lämpöisessä autossa, välillä ulkona, jne.)

Huurtumiseen (ulkoiseen) mutta etenkin linssin etuelementtiin osuvien sadepisaroiden poistamiseen kätevä keino ovat mikrokuituliinat. Niitä on syytä olla useampia kappaleita taskuissa ja vielä kenties repussa/autossa muutama ylimääräinen. Ne ovat kevyitä ja vähän tilaa vieviä, mutta erittäin hyödyllisiä tilanteissa joissa kuvaus voi jopa keskeytyä kovan huurtumisen tai linssien sotkevien vesipisaroiden vuoksi.

Joskus etuelementissä olevista vesipisaroista voi saada kuvaan "taiteellista vaikutelmaa". Useimmiten vesipisarat ovat vain sumeita tuhnuja jotka pitää yrittää poistaa jälkikäsittelyssä. Kuva on yleensä pilalla jos niitä on paljon tai hankalissa paikoissa.

Objektiivin vaihtamisen kanssa on syytä olla tarkkana tai välttää sitä hyvin sateisissa olosuhteissa jottein kameran sisään pääsisi vettä. Tämä myöskin rajoittaa valokuvaamista hieman. Minulla on toisinaan tapana ottaa joskus mukaan n. 2x3 metrinen tarppikangas jonka virintän puiden väliin sadesuojaksi. Tarpin suojassa on hieman mukavampaa ja kuivempaa säätää varusteita, avata reppua ja toisinaan itsekin seisoskella ja odottaa kuvattavaa. Syytä toki muistaa että maa on edelleen sateesta märkä.

Jos sataa paljon ja aikataulu sallii niin minulla on usein mukana tarppikangas jonka voi virittää muutamassa minuutissa puiden väliin suojaksi. Kankaassa on valmiiksi kiristysnarut ja parilla maakiilalla hoituu kiinnitys maahan.


Sadesuojat

Ammattilaistason kamerarunko ja objektiivit kyllä kestävät kosteutta ainakin jossain määrin. Kuitenkin jos kosteissa olosuhteissa tarvii viettää tuntikausia tai vaikkapa koko päivä niin itselläni on ainakin tapana ottaa käyttöön sadesuojat. 

Sadesuojat suojaavat suuremmalta kosteudelta, mutta eivät kuitenkaan täysin riippuen vähän sadesuojista ja siitä millaista kamerarunko/objektiivi yhdistelmää niillä suojaa ja minkälaisesta kuvauksesta on kyse. Jos kamera on jalustassa kiinni paikallaan suoja on liki täydellinen, mutta esimerkiksi hihnassa kiinni roikkuva ja käsissä käytettävä kamera sen sijaan on alttiimpi sille että sadesuojan sisään pirskahtelee vettä. Tämä ei juurikaan ole ongelma. Sadesuojat ovat myös herkkiä huurtumaan, eli jossakin kohtaa ei välttämättä näe kameran näyttöä tai etsintä kunnolla. Isoin negatiivinen seikka sadesuojissa itselleni on että ne rajoittavat kameran nopeaa käyttämistä ja ne rajoittavat sitä enemmän mitä tiukemmaksi ja suljetummaksi sadesuoja säädetty. Itselläni siis usein sadesuoja onkin varsin löyhästi kameraa suojaamassa.

Jalustalla liikkumattomana oleva kamera suojattu varsin tiukasti.
Erityisesti pitkinä kuvauspäivinä on syytä myös syödä mahdollisimman hyvin. Ulkona sadesuojalla suojattu kamera, etäohjaus radiolla.

Reppu

Repussa sadesuoja on ehdoton ja näin reppu ja repun kangas pysyy kuivahkona. Tuplavarmistuksena itselläni repussa objektiivit ja muu kosteudelle herkkä kalusto on suojapuissessa. Etenkin objektiivit pääsääntöisesti neopreenipussukoissa. Neopreeni pehmeänä aineena suojaa myös kolhuilta. Repussa pidän eväät ja etenkin juomat eri lokerossa ja sielläkin vielä suojassa muovipussissa. Ei mun termarit ole koskaan vuotaneet, mutta kuuma mustikkasoppa on takuulla hankalampaa siivota kamerasta kuin muutama vesitippa.


Muuta

Hämäriä olosuhteita vastaan on joskus syytä kamppailla lisävalolla. Itselläni on toisinaan mukana salama tai useampikin. Nämä on luonnollisestikin syytä suojata hyvin sateelta. Itse olen käyttänyt tähän joko isohkoja minigrip tai pakastepusseja. Tarvittaessa olen varmistanut parilla kuminauhalla että pussit pysyvät paikallaan.

Aina on syytä olla varsin hyvin organisoitunut siinä miten ja mihin reppua purkaa ja kuvauskalustoa ja muuta varustetta levittää kuvauspaikalla. Erityisesti sateisissa olosuhteissa on syytä olla erityisen huolellinen ettei mitään arkaa laskee esimerkiksi märkään maahan, ettei mitään jää altiiksi olosuhteille. Pyrin pitämään kaiken mikä ei juuri sillä hetkellä ole käytössä valmiiksi pakattuna repussa vaikka reppu hieman auki olikin.

Minigrip pussilla suojattu salama. Materiaali on sen verran jäykkää että en laittanu erillistä kuminauhaa enää pitämään pussia paikoillaan,
Pakastepussi salaman suojana. Näin ohuiden pussien kanssa käytän kuminauhaa tai paria varmistamaan ettei tuuli heitä pusseja pois salaman päältä. Tosin tässä kuminauha on vähän turhan lähellä salaman kinnitystä (eli ei näy kuvassa). Oli tosin varsin tyyntä.
LINK COPIED