Ajattelin tällä kertaa tehdä hieman erilaisen kuvauskeikkapostauksen. Sen sijaan että jupisen hikeä ja hirvikärpäsiä isketään suoraan vauhdin hurmaan ja käydään kuvin läpi lauantaina ajetun alamäkiajon Suomi-cupin rata.

Kuvasin tänäkin vuonna kaikki Sappee Bike Festin kolme päivää ja ehkä palaan perjantaihin ja sunnuntaihin myöhemmin. Hirvikärpäsiä ei muuten ollut, mutta hikeä valui varmasti litroja.

Pidemmittä löpinöitä menoksi!

Startti tapahtui hissin yläaseman viereen rakennetulta lavalta. Siltä sai hyvät alkuvauhdin muuten hieman loivempiin ensimetreihin.

Tämän jälkeen olikin aika taittaa kurviin vasemmalle ja sitten heti perään oikealle ennen jyrkempää alamäkeä kohti hyppyreitä.

Kurvien jälkeinen pätkä ennen metsikköä oli aika loiva ja ei hyppyritkään mitään hirmuisia olleet. Mutta toki vauhdista ja innosta riippuen niissä  sai hyvinkin ilmaa alleen.

Tämän jälkeen vuorossa olikin ensimmäinen metsäpätkä. Tämä kohta oli aika kuiva ja hiekkainen, vähän kalliota sekä hieman juuria ja kiven murikoita.

Metsikköosuuden päätti hyppyri jossa etenkin harkoissa osa ajajista veti kyllä aika korkealla ja kovaa. Kisassahan tämä ei välttämättä ole se nopein ratkaisu.

Hypyn jälkeen kaarrettiinkin sitten vasemmalle pienen avoimemman pätkän läpi kohti seuraavaa metsikköä. Toki tähän mahtui muutama pieni töyssy.

Seuraava metsikkö olikin hieman kosteammassa maastossa ja paikoin jopa märkä. Sieltä löytyi myös radan ensimmäiset laiturit jotka päällystetty  metalliverkolla (kanaverkko) jottei ne olisi turkasen liukkaita.

Reitin varrella aurinko paistoi takaa ylärinteestä. Metsäiset pätkät olivat paikoin hyvinkin pimeitä siinä missä avoimessa maastossa päinvastoin oli hyvin kirkasta. En tiedä kuinka paljon tämä vaikuttaa ajamiseen, mutta kuvaamiseen tämä toi omat haasteensa.

Seuraavassa kuvassa jälkimmäinen laituri jonka jälkeen otetaankin sitten kurvia oikeaan....

Sitten tuleekin vastaan itselleni kuvaajana yksi kiehtovimmista paikoista radalla. Kallio jossa käännytään siis oikealle ja jyrkästi alas useampi metri monttuun josta sitten heti takaisin ylös tiukasti kääntäem vasemmalle pajunoksia hipoen kohti leveämpää uraa.

Mutkan kohdalla on kalliota ja siinä saattaapi myös mennä nurin jos ei ole tarkkana.

Sitten onkin vuorossa pätkä loivahkoa ja leveää uraa jossa myös muutama töyssy jos haluaa kikkailla.

Tämän jälkeen käännytäänkin sitten loivasti vasemmalle viimeiseen metsikköön ennen maalia.

Metsikkö oli varsin kivikkoinen mutta kuiva. Se päättyy jyrkkään pudotukseen kohti oikealle kaartavaa loppusuoraa.

Varsinaisesta loppusuorasta (~40m) ei tullut otettua kuvaa, koska siinä nyt ei varsinaisesti mitään ihmeellistä tai näyttävää enää ollut. Maalin kupeessa oli sitten toki vielä ajanotto ja selostus.

Tämmöinen rata tämä oli ja lienee paikallaan kertoa että nopein veti tämän radan alle 55 sekuntiin. Ja muutenkin liki luokassa kuin luokassa kärki veti alle minuuttiin. Minulla ei radan tarkkaa pituutta ole tiedossa mutta jos kartan perusteella arvioin niin pituus lienee noin 550m.  Jolloin keskinopeudeksi tulee noin 36km/h. 

Sopii käydä kokeilemassa...